Saksan viininvilj elyalueet, lukuunotta matta kahta itäistä, sijaitsevat maan lou naisosissa 50:nnen leveysasteen kummankin puolen, samalla leveysasteella kuin Alaskan eteläkärki. Viinitarhat ovat vuorten etelärin teillä, laaksoissa ja lähes aina auringon valoa heijastavan joen lähellä. Joesta nouseva kos tea lämpö suojaa viiniköynnöksiä alkusyksyn hallalta.
Viinitarhojen pohjoinen sijainti sekä siitä johtuva suhteellisen viileä ilmasto ja pit kä päivä ovat saksalaisen viinin laadulle eduksi. Rypäleet kypsyvät hitaasti ja kauan, jolloin muodostuu runsaasti aromiaineita ja raikas hapokkuus. Tilanne on sama kuin Pohjolassa kasvavilla marjoilla, jotka ovat paijon aromaattisempia kuin etelämpänä kasvaneet marjat.
Yleisen ilmaston lisäksi on myös eri viinitarhojen mikroilmasto tärkeä tekijä. Määrätyn rinteen suunta ja jyrkkyys, joen pinnasta heijastuvan auringonvalon voimak kuus, tuulelta suojaava harjanne tai metsikkö — kaikki nämä vaikuttavat viinin lopulliseen makuun ja laatuun.


Maaperän laatu ei ainoastaan määrää viiniköynnösken kehitystä, vaan se vaikuttaa myös rypäleiden ja sitten viinin makuun. Köynnösten juuret tunkeutuvat syvä maahan, josta ne imevät itseensä viinin makuun vaikuttavia kivennäis- ja hivenaineita. Mitä kauern min rypäleet saavat kypsyä, sitä enemmän niihin kerääntyy näitä aineita.